Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293012

RSS

 Lopettaako MS Windows XP:n tuen tänään?
08.04.2014 07:20 | Yrjö Peltonen

- Mitäs nyt tehdään? Mikä tilalle?

Microsoft ilmoittaa lopettavansa tänään vielä laajalti käytettävän Windows XP:n tietoturvapäivitykset. Satojen miljoonien käyttämät XP-koneet jätetään siis matojen ja muiden pahisten vapaaksi temmellysalustaksi. Suomessakin suosittu XP lienee vielä sadoissatuhansissa koneissa. Mitä pitäisi tehdä? Mitä tilalle? Vaiko XP:n rinnalle?

Ubuntu Linux

Nyt ei kannata XP-konetta enää yhdistää internetiin, koska rikolliset voivat käyttää konettasi ja yhteyttäsi hämäriin tarkoituksiin. XP:n tilalle tai rinnallekin voi asentaa esimerkiksi Ubuntu Linuxin. Itse olen käyttänyt sitä vuodesta 2004 lähtien vanhoissakin läppäreissä ja pöytäkoneissa..

Olen asentanut Ubuntun vähintäänkin satoihin koneisiin, tietokoneluokkiin ja pakolaiskeskukseenkin monikielisiä työasemia. Omissa koneissa olen roikutellut XP:tä ja uudempiakin Windows-versioita Ubuntun rinnalla uteliaisuudesta ja testausmielessä. Ennen Ubuntun asennusta olen tarkistanut Windowsin hyvällä ja tuoreimmalla tietoturvaohjelmalla, esim. F-Secure tai Avast. Sen jälkeen olen ottanut varmuuskopiot tärkeistä tiedostoista.

Windowsia voi tarvita joskus jonkin ohjelmiston tai laitteen käyttöön. Mutta silloin on pysyttävä irti verkoista, elleivät päivitykset ja turvaohjelmat ole ajan tasalla. Joskus tuttavan XP-koneen kovalevy on päässyt niin pahasti saastumaan, että se on täytynyt jynssätä puhtaaksi syväformatoinnilla ennen XP:n asentamista uudelleen.

Uusi kone? - Vaiko vanha?

Vanhassa XP-koneessa tuskin pyörivät uudemmat Windows-versiot. Vistaa ei missään tapauksessa kannata käyttää ja Windowsin 7-versiota vain erikoistapauksissa, ellei käyttämääsi elintärkeää yritysohjelmistoa ole vielä saatavissa Windows 8:ssa toimivana.

Jos Windowsia on pakko käyttää, kannattaa ostaa kunnon kone ja siihen kunnon turvaohjelma. Tavallinen käyttäjä voi vielä pitkään pärjäillä vanhallakin XP-koneella, kunhan asentaa siihen Ubuntu Linuxin. Siirtyminen XP:stä Ubuntuun on käyttäjälle jopa helpompi kuin hyppäys Windows 8:aan. Tosin Microsoft päivittää tästä päivästä (tiistai 8.4.2014) lähtien Windows 8:n uuteen 8.1-versioon, jossa vanhaan XP-työpöytään tottuneet käyttäjät otetaan huomioon.

Sanotaan, että tottumus on toinen luonto. Siirtyminen totutusta toisenlaiseen on monille vaikeaa. Muistan tilanteita, joissa pitämäni atk-ajokorttikurssin monet aikuiset oppilaat panikoivat jouduttuaan toisessa luokassa yllättäen käyttämään XP:tä jo tutuksi tulleen Windows 2000:n sijasta. Muutos versioiden välillä ei ollut kovin iso, mutta paniikki sitäkin suurempi.

Kokeneenkin kuljettajan alkupaniikin voisi ymmärtää, jos autoa pitäisi yhtäkkiä ohjata pää alaspäin turvavöistä roikkuen kattoon kiinnitetystä takapenkistä. Tämän rinnalla tietokoneen vaihtuvien käyttöliittymien aiheuttamat panikoinnit tuntuvat turhilta.

Viime vuosituhannella Windowsia, tällä vuosituhannella Linuxia

Olen käyttänyt Linuxia kuluvan vuosituhannen alusta alkaen. Ensin kokeilin RedHat-Fedoraa, sitten SuSea ja Debiania. Ne olivat kohtalaisen hyviä, mutta työläitä asentaa ja välillä käyttääkin. Mieleen tulivat MS-DOSin ja ensimmäisten Windows-versioiden säädöt.

Mutta vuonna 2004 putkahti esiin helppokäyttöinen Linux-jakelu, joka nykyään on helpompi asentaa ja käyttää kuin Windows. Se on ilmainen ja turvallisempi kuin Windows. Kyseessä on Ubuntu, jonka voi helposti asentaa myös Windowsin rinnalle. Tosin nykyään joissakin koneissa on vaikeutettu toisen käyttöjärjestelmän asentamista Windowsin rinnalle. Kiusantekoa?

Olen käyttänyt kaikkia Windows-versioita ykkösestä alkaen ja toiminut Windows 8:n testaajana. Microsoft on yltänyt maailmanhistorialliseen markkinointitekoon levittämällä tietokoneen koteihin, kouluihin ja pieniinkin konttoreihin.

Sitten monopolihurmiossaan sokaistunut ja suuruudessaan kangistunut Microsoft teki triplanokiat. Kohtalaisen hyvin toimivan virushaavin nimeltä Windows XP hallitessa markkinoita ohjelmistojätti rykäisi viidessä vuodessa kolme hätäpaskaa.

Kun Windows Vistan keskosuus tajuttiin, piti rykäistä markkinoille seuraava eli Windows 7. Kun sekään ei ollut läheskään valmis, piti kiirehtiä keskentekoisen Windows 8:n ripuloimista markkinoille johtajan valtavan mylvinnän saattelemana.

Tänään jakeluun tule 8.1-päivitys antanee toivoa paremmasta. Siinä on kohtalaisesti Ubuntun jo vuosikausia sisältämiä hyviä ominaisuuksia.


( Päivitetty: 08.04.2014 07:41 )

 - Yrjö Peltonen | Kommentit (4)Kommentoi



 Maailmanloppu, 世界末日, End of the world, Fin del mundo, Fim do mundo, Fin du monde, Конец света, 末つ方, Weltuntergang...
16.12.2012 10:37 | Yrjö Peltonen

Maailmanlopusta lienee kohkattu kohta viisi vuosituhatta. Ennustusten mukaan olisi tähän päivään mennessä pitänyt tapahtua ainakin 160 varmaa maailmanloppua. Ja uutta pukkaa vajaan viikon päästä perjantaina 21.12.2012. Olenko huolestunut? Olenko valmis?

Ainahan etsivä löytää syytä huoleen. Ja valmis pitää aina olla monenlaisiin asioihin.

Huojentavia tietoja on tullut tosi huolestuneiden venäläisten maalta. Moskovalainen maailmanmatkaaja professori Pavel Sadchikov on pilke silmäkulmassa käynyt mayojen muinaisilla asuinmailla perumassa tämänkertaisen maailmanlopun. Virallinen Venäjä on vakavissaan rauhoitellut tosissaan huolestuneita kansalaisia. Myös muualla maailmassa on oltu liikkeellä perjantaina tulevan maailmanlopun merkeissä, kommunistista Kiinaa myöten.

Ja mikä se on se maailma, jonka pitäisi jälleen loppua? Onko se maailmankaikkeus, aurinkokuntamme vaiko maapallomme? Maailmoja tuntuu olevan monenlaisia. Esimerkiksi jonkin peräkammarin pojan maailma lienee se peräkammari ja ulkomaailmansa pihan perällä. Ja maailmanlopulta saattaa tuntua se, että naapurin isäntä kaataa vahingossa traktorillaan pihanperän pömpelin, jossa peräkammarin poika on meditoimassa.

Monet katastrofit ja pienemmätkin kriisit saattavat tuntua maailmanlopulta. Katastrofeja on aina ollut ja tulee olemaan. Sen vuoksi viisaat pyrkivät varautumaan niihin ja monet muut myös torjumaan niitä.

Valitettavasti monet kriisien torjuntatoimet vain pahentavat tilannetta. Hätäinen takertuminen lillukanvarsiin ilman kokonaisuuksien hallintaa voi potkaista meidät syvenevien kriisien kuiluun. Millainen katastrofi syntyisi esimerkiksi seuraavien kriisialojen yhteisvaikutuksesta: liikakansoitus, elintarvikepula, energiapula, ympäristön saastuminen, ilmastonmuutos, vedenpaisumus?

Talouskriisit ovat pientä edellisten rinnalla. Markkinavoimat onkin selätetty moneen kertaan. Ja siinä sivussa pelastettu ilmasto, ympäristö ja maailmantalous. Myös alkoholismia on edistetty ennätysvauhtia ulottamalla se myös autoihin. Vaikka kaikki autot eivät kestä viinaa edes bensalla laimennettuna, niin silti ne pakotetaan ottamaan alkoholia. Mutta auton ratissa oleva ei saa ottaa. Tässäkin ihmistä sorretaan. Teknorasismi nostaa päätään.

Peltilehmiä ihmisen kustannuksella suosiva epätasa-arvorikkomus on kuitenkin nanoluokan ongelma verrattuna miljardin ihmisen nälkiinnyttämiseen. Aliravittujen määrä voi nimittäin kasvaa 100 miljoonalla ja nousta noin miljardiin, jos Nobel-rauhanpalkitun EU:n biopolttoainetavoitteet toteutetaan nykymenolla ilman kokonaisuuksien selvittämistä.

Ilmastoon ei nykymenetelmin tuotettu biopolttoaine juuri vaikuta ainakaan parantavasti, mutta sitäkin enemmän se lisää nälänhätää maailmassa, kun pelloilla kasvatetaan elintarvikkeiden sijasta energiakasveja.

Kun elämme kriisinhallinnan suurvallassa, niin miksemme voisi polkaista pystyyn uusia nokioita myymällä kriisivalmiusteknologiaa muillekin tarvitseville? Aikaa ei pidä hukata ennen lähestyvää maailmanloppua.

Tiedemiesten mukaan maailmanloppu saattaa nimittäin tulla planeettamme osalta jo noin 10-12 miljardin vuoden kuluttua. Tuolloin aurinkomme ytimestä loppuu vety. Punaiseksi jättiläiseksi paisuvan auringon säteilyvoimakkuus on 2700-kertainen nykyiseen verrattuna, joten se nielaisee Merkuriuksen, ehkä myös Venuksen ja Maan.

Elämä maapallollamme loppunee kuitenkin viimeistään noin 5-6 miljardin vuoden kuluttua, kun nouseva lämpötila tuhoaa kaiken elämän edellytykset. Lämpötilan valtava nousu johtuu Auringon elokehän siirtymisestä Maan radan ulkopuolelle, mahdollisesti Marsin kohdalle.

Käyttäkäämme jäljellä oleva aika iloisen hyödyllisesti ja nauttikaamme siitä. Hyvää ja Rauhaisaa Joulua!


 - Yrjö Peltonen | Kommentoi



 EU, Nobel, Shaw, YAMV, MAYV...
12.12.2012 21:22 | Yrjö Peltonen

EUroopan unioni lienee parasta, mitä Euroopalle on tapahtunut viimeisen parin vuosisadan tai ehkä vuosituhannenkin aikana. Niin, ellei neuvosto-orjalan luhistumista oteta huomioon. Tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinto annettiin menneistä eikä ehkä tulevista ansioista. Onnittelut!

Nobel- ja Oscar-palkittu Bernard Shaw lohkaisi muistaakseni jotain sellaista, että kaksi prosenttia ihmisistä ajattelee, kolme prosenttia luulee ajattelevansa ja 95 prosenttia mieluummin kuolee kuin alistuu ajattelemaan.

Saattaa olla, että nuo ehkäpä hevosmiesten tietotoimistolta saadut tarkat prosentit ovat muuttuneet Bernardin päivistä. Mutta enpä menisi sanomaan, mihin suuntaan. Nobel-kirjailijan elinaikana ei nimittäin ollut tänä vuonna Nobel-palkittua Euroopan Unionia senttiajattelun jättiläisineen.

Neuvostoliitossa tuottoisin konttori lienee ollut epävirallinen mutta kaikkialle lonkeronsa ulottanut YAMV eli Yksinkertaisten Asioiden MonimutkaistamisVirasto. Toivottavasti se ei saa nykyistä suurempaa jalansijaa EU:ssa. Ainakin se on jo hävinnyt pelin pahimmalle kilpailijalleen MAYV:lle eli Monimutkaisten Asioiden YksikertaismisVirastolle, jolta on ankarasti kielletty kokonaisuuksien kopelointi.

Näiden virastojen tuotantoennätysten valossa EU näyttää siis olevan hyvässä laitamyötäisessä. Innovaatiotkin ovat kasvussa. Kuin liukuhihnalta lykätään alamaisten ja muunkin maailman käyttöön monenlaisia debilisaattoreita sekä debilisaation ja kaikenlaisten kriisien generaattoreita ja katalysaattoreita.

Tämäntyyppiset nerokkaat innovaatiot voivat osoittautua aivan välttämättömiksi liittovaltion luomisessa sekä sen alamaisten hallitsemisessa ja varsinkin hillitsemisessä.

Nobelisti EU näyttää jatkavan uljaasti nobelisti Shaw'n perinteitä, kun se ei ole huomaavinaan suurta nälkää ympärillään, vaan voi jopa lisätä sitä hätäisellä biopolttoaine- ja muulla senttiluokan ilmastomesomisellaan ilman kokonaisvaikutusten selvittämistä.

Myös Bernard Shaw sokeutui käydessään Neuvostoliitossa ja tavatessaan Stalinin 1930-luvun alussa. Hän ei nähnyt eikä halunnut uskoa muiden näkemää suurta nälkää, jolla Stalinin apureineen tappoi ehkä kymmeniä miljoonia ihmisiä. Lisäksi Shaw auttoi menestyksekkäästi Stalinia mm. hyväuskoisten värväyksessä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta työlästen paratiisiin. Siis tosiasiassa auttoi lähettämään paljon ihmisiä riutumaan keskitysleireille ja nopeaankin kuolemaan.

Stalinin valtakunnassa kaikki asiat olivat aivan liian yksinkertaisia, jotenka niitä piti katu-uskottavuuden takia monimutkaistaa tieteellisen sosialismin parhaiden käytäntöjen mukaisesti. EU;ssa asiat näyttävät olevan oikeasti liian monimutkaisia, joten niitä on pakko yksinkertaistaa ennen päättäjien pöytiin tuomista.


 - Yrjö Peltonen | Kommentoi



 Tosi tarpeellinen elokuva mustasta marsalkasta
30.09.2012 11:52 | Yrjö Peltonen

Nimimerkki ”harrastaja” kyselee edellisen merkintäni kommentissa, katsoinko elokuvan ja mitä pidin. Kiitos kysymästä. Koska asia on tärkeä, vastaan uuden ja uljaamman otsikon alla.

Tulihan tuo ensi-ilta katsottua. Jaa että mitäkö pidin? Tuskin mitään teosta on näin yksimielisesti haukuttu pystyyn ja jopa tekeleeksi nimitelty. Joten tunnettuna vastavirran sammakkona ja äkäisenä änkyränä kerään tähän kehut ja positiiviset asiat omasta puolestani:

Tosi tarpeellinen elokuva. Hyvä että tehtiin näin ja tulos oli tällainen. Ehkä se auttaa suomalaisia ryhdistäytymään ja saamaan aikaan kunnollisen elokuvan Mannerheimista. Siihen ei ole rahaa löytynyt. Eikä ehkä maailmanhistoriallisesti kiinnostavia näkökulmiakaan. Minua ainakin hävettää meidän suomalaisten saamattomuus tässä asiassa.

Jostakin on aloitettava. Kyllä tämä oli ihan tasoisensa alku. Vastaa hyvin peruskoululaisten videokerhon ensimmäisiä suurtöitä. Tosin budjetti oli paljon kerhobudjettia suurempi. Se on tässä tapauksessa ymmärrettävää, sillä 20 000 euroa saattaisi kulua pelkästään kerholaisten pitkittyneisiin Afrikan-matkoihin, kun elokuvan isoisän unettavista jorinoista syvään uneen vaipuvia lapsenlapsia jouduttaisiin herättelemään.

Pahempiakin epäonnistumisia on maksettu veronmaksajien kukkarosta kehitysyhteistyön momentilta. Ja monituhatkertaisesti. Tässä elokuvassa tulos sentään melkeinpä vastaa satsausta.

On suorastaan hieno asia, että Mannerheimia esittää musta mies luvatun mukaisesti – eikä esimerkiksi Berlus-koni.

Eipä silti, kyllä konikin on elokuvassa näköisensä ja ihan oikealla paikallaan. Kehutaan nyt häntäkin, kun on päästy kehumisen makuun.

Lisää positiivisia asioita ja ylistäviä kehuja saa kirjoittaa kommentteihin, anonyymistikin.


 - Yrjö Peltonen | Kommentit (4)Kommentoi



 Musta Suomen marsalkka
28.09.2012 08:09 | Yrjö Peltonen

Tänään kello 19:50 alkaen aion katsella netistä YLEn Areenalta kenialaiselokuvan The Marshal of Finland maailmanensi-illan. Siinä musta mies Keniasta esittää Suomen marsalkka Mannerheimia.

Mutta hetkinen. Mikä se Suomi on? Ja kuka on Mannerheim? Näin voidaan kysellä Afrikassa ja muuallakin maailmassa.

Mannerheim on Suomessa palvottu, kiitetty ja kiisteltykin sankari, joka ylivertaisella Venäjä-osaamisellaan vaikutti ratkaisevasti Suomen kansan kohtaloihin Neuvostoliiton kuumien ja verenpunaisten kosintojen torjunnassa.

Olisiko Mannerheim voinut estää koko Neuvostoliiton syntymisen, ellei Lenin olisi taktikoinut itsenäisyyden myöntämisellä Suomelle?

Miksi Mannerheim säästi Leningradin toisessa maailmansodassa? Sodassahan pelin henki on yleensä lyödä ja tuhota vihollista, eikä istuskella kannon nokassa, kuten Mannerheimin komentamat suomalaiset sotilaat tekivät Leningradin rintamalla 2,5 vuotta 1941-44.

Onkin kyselty, olisiko Mannerheimin passiivisuuden korvaaminen normaalilla sotilaallisella aktiivisuudella johtanut Leningradin valtaamisen jälkeen Moskovankin joutumiseen saksalaisten haltuun ja vastustajan vetäytymiseen Uralin taakse?

Luulenpa, että ilman Mannerheimin vankan Venäjä-osaamisen täysimittaista hyödyntämistä Suomi olisi Baltian maiden tapaan liittynyt ”vapaaehtoisesti” Neuvostoliittoon. Käytännön Venäjä-osaamisen merkitystä tässä sankaruuksien kasautumassa ei taideta vieläkään Suomessa oikein ymmärtää.

Vuoden 1918 torjuntavoitto meni ehkä kolmannekseltaan Mannerheimin Venäjä-osaamisen ja kenties noin neljännekseltään saksalaisavun piikkiin. Ehkäpä jonkinmoinen merkitys myöhempiä torjuntavoittoja ajatellen oli silläkin, että suuri osa neuvosto-onnelasta haaveilleista punasuomalaisista tuhottiin rikollisen brutaalisti.

Mutta torjuntavoitot talvisodassa 1939-40 ja jatkosodassa 1941-44 menivät kyllä selkeästi Mannerheimin ylivertaisen Venäjä-osaamisen piikkiin. Kolme vuosikymmentä opiskelua ja palvelua Venäjän armeijassa takoivat Mannerheimin selkäytimeen melkoisen Venäjä-osaamiskeskittymän. Hän tunsi venäläisen sotilaan toimintatavan ja sielunmaiseman paremmin kuin Stalin punaupseereineen ja politrukkeineen. Vain sillä ja ihmeiden ihmeellä voi selittää sankarilliset torjuntavoitot talvi- ja jatkosodassa.

Miten on mahdollista, että suomalaiset pysäyttivät 1939-40 Neuvostoliiton ja Saksan liittouman ja 1944 vielä Neuvostoliiton, Yhdysvaltain ja Iso-Britannian ym. mahtiliittouman? Suorastaan käsittämätöntä on sekin, että sotaan valmistautumaton pieni Suomi oli Euroopan mantereen sotaa käyvistä maista ainoa, jonka ydinalueille vieras sotilas ei päässyt taistellen etenemään toisen maailmansodan aikana.

Kyseessä on viime vuosisadan ja -tuhannenkin supersankaritaru ja ihmeiden ihme, joka perustuu tosiasioihin. Kyllä sitä sopii ihmetellä niin mustassa Afrikassa kuin muuallakin maailmassa.

Eiköpähän tuo loistava sotien sankaruus kuitenkin jää rauhan tekojen ja tulosten varjoon. Suomalaiset ovat olleet vahvasti mukana kriisien ratkaisemisessa rauhanomaisin keinoin. Eikä monikaan taida enää muistaa, että Ruotsiin kuulunut Suomi oli Euroopan takapajula kaksi vuosisataa sitten. Vuosisata syvää autonomiaa Venäjän yhteydessä nosti Suomen ehkä Euroopan keskikastiin.

Tänään olemme monien mittareiden mukaan maailman eturivissä. Kyllä sitäkin sopii ihmetellä Afrikassa asti.



Mutta lumen ja jään Suomessa voi ihmetellä tänään todellisen Venäjä-osaamisen käyttämättömyyden kriisiä. Venäjä-osaamisen merkitystä ei taideta Suomessa ymmärtää vielä tänäkään päivänä, saati ennen sotia. 1930-luvullahan äärikansalliset ”oikeat” suomalaiset karsastivat Mannerheimia hurrina ja ryssänupseerina, joka ei edes osannut puhua kunnolla suomea. Venäjää kyllä molotti sitäkin sutjakammin ruotsin, ranskan, englannin ja saksan ohella sekä nosteli maljoja venäläisupseerin elkein.

Kekkonen oli köykäinen Venäjä-osaaja Mannerheimin verrattuna. Mutta ylsikö hänkin kylmän sodan torjuntavoitoillaan ja ETYK-operaatiollaan tärkeään maailmanhistorialliseen askeleeseen Berliinin muurin, Neuvostoliiton ja itäblokin hajottamisen tiellä.

Onkohan Venäjä-osaaminen käytännössä kadonnut Suomen johdosta tällä vuosituhannella? Kiinnostavatko kaukomaat enemmän kuin naapurit? Matematiikkako on nyt maantiedettä tärkeämpi? Vai onko maantiede tarkentunut talousmaantieteeksi?

Kiinan asukasluku on noin 10-kertainen Venäjään verrattuna. Samoin Intian. Afrikan väkiluku on 7-kertainen ja pinta-alakin 1,7-kertainen Venäjään verrattuna.


( Päivitetty: 28.09.2012 18:47 )

 - Yrjö Peltonen | Kommentit (3)Kommentoi


©2018 Virtuaalipalaveri - suntuubi.com